Pötin tossut

Silloin kun Pötti oli pieni, tai ehkä noin viisivuotias nauroimme veljeni kanssa Pötin turtles-innostukselle. Se oli koomista, koska pikkuveljeni oli ollut hard core turtles -vaiheessa 15 vuotta aikaisemmin. Näköjään lasten ohjelmien supersankarit pysyvät samoina vuodesta ja sukupolvelsta toiseen, sillä Himpusta on kuukaudessa tullut sellainen Puuha Pete -fani, ettei mitään rajaa. Jokainen, siis ihan jokainen vastaantuleva kone tai ihminen tai kissa, on suoraan hänen suosikki ohjelmastaan. Niimpä Pötti pikkuveljelleen naureskellessaan muisti, että hänellä on PP-tossut. Pötti oli pienenä siis superfani! Puolentoista tunnin etsinnän jälkeen hän toi ne riemusta kiljahdelleelle Himpulle. Vintin jäljiltä ne olivat vähän pölyiset, mutta putsaantuivat kyllä. Ne on vähän isot kooltaan, mutta myös järjettömän epäkäytännöllisen malliset. Niillä pieni Himppu on kuitenkin lampsinut  Rauhalassa eilisestä lähtien. Kävin nykimässä ne pois hänen jaloistaan, kun rakennusmestari oli nukahtanut. Tänään Rauhalassa alkava porrasremppa on omiaan rakennusleikkien lavasteiksi. 

Satukivet - Storystones

Apartment therapy

Satukivet on ihania. Luin niistä jo joskus vuosia sitten, mutta sitten unohdin koko asian. Nyt Apartment therapyn kirjoitus toi tämän taas ajankohtaiseksi. Uskon, että meidän pikku-ukot innostuu kivipussista ja kun kiviä tekee vaikka tusinan saa siitä jo kerrottua vaikka mitä satuja. Ajattelin tehdä kivet itse (ehkä joululahjaksi lapsille ja anteeksi, että taas mainitsin sanan joulu). Jos et ole tee-se-itse henkinen voit toki tilata myös valmiita settejä kuten kuvassa. Niitä myydään ainakin täällä! Vinkkejä itse tekemiseen on täällä. Maalaamisen sijaan tietenkin myös liimailla tai lakkailla kuvia kiviin. Mahtava idea minusta!

Rattikeinu

Rattikeinumme on valmis! Muistatteko, kun kerroin täällä, että löysin ihanan keinun lapsille torilta. Maksoin keinusta 20 euroa. Hioin vanhat maalit ja ruosteet pois ja maalasin koko komeuden ylijäämämaaleilla. Erilaisia purkinpohjia on kertynyt monen vuoden ajan, joten tällaisiin pieniin projekteihin löytyy aina maalit omasta takaa. Keinun metalliosat on maalattu Rostexilla kolmeen kertaan. Pinnasta tuli juuri sellainen, kun halusin. Mattainen, mutta metallimaisen liukas. Sabluunan lainasin Pötiltä. Vuosiluku jalkalaudassa on Rauhalan rakennusvuosi. 

Nyt kun asiaa selvittelin ja sain tietää, että keinun oikea nimi on rattikeinu, löysin näitä vanhoja kiikkuja myynnistä monesta paikkaa. Suosittelen tutustumaan esimerkiksi huuto.netin tai tori.fin tarjontaan, jos haluat antaa retrokeinulle kodin. Alla vielä kuva siitä miltä keinu näytti aiemmin.

Lörppökorva

Tämä on nyt uusin juttu. Että pipo laitetaan päähän niin, että korvat jäävät lörpöttämään ulkopuolelle. Kun äiti korjaa sen, se laitetaan nauraen takaisin. Lörppökorva. Isoäiti mietti voiko korvat vääntyä hörölleen, vaikka ne on ihan normaalit? Että jos ahkera pipon käyttö aiheuttaa hörökorvaisuutta? Onneksi Himppu ei kuitenkaan nuku pipo päässä kuten veljensä, jonka pipon käyn nyhtämässä aina pois ukon nukahdettua.

Kissantonttu

Meille on muuttanut uusi kissa. Se on ihan pieni. Niin pieni, että kun se maukuu ääni on vaimeaa kimitystä ja sen silmät menevät kiinni. Kissanpennun nimi on Kissantonttu. Himppu on jossain vaiheessa kuullut sanan kissanpentu väärin, eikä hän meinaa nyt muuttaa tätä termiä mihinkään uuteen ja oikeaan. Pieni poika on leikkinyt Kissantonttua nyt viikonpäivät eikä loppua näy. Maukumisen saa loppumaan vain ottamalla syliin tai antamalla mehua. Kissantonttu asuu Himpun peiton alla. Ilman peittoa Kissantonttua ei voi leikkiä yhtään.