perjantai 31. tammikuuta 2014

Perjantai


Perjantain kunniaksi kyhätttiin Rauhalan ruokapöydän alle maja. Töntöt ehtivät leikkiä siellä kaksi tuntia, kunnes Himppu hiippaili ulos ja sanoi, että vauva alko nukkuu. Ihanaa viikonloppua!




Ps. Kuvissa näkyvät peitot on teetetty Näpertelytaivaassa. Ihana Milla teki vanhoista Puuha Pete -pussilakanoista täkit lapsille. Niin hienot!

Pötti suuri valokuvaaja

Muistatteko, kun hehkutin, että Pötti voitti koulun ja Hvitträskin museon järjestämän valokuvauskilpailun. Sain viimein kuvat itselleni, joten tässä. Käsitykseni mukaan hän voitti ylimmäisellä kuvalla. Kuvateksteinä on Pötin kuville antamat nimet. Hah. Pötti suuri valokuvaaja. Olen lähdössä hänen kanssaan Siuntioon, hän haluaa osallistua seuraavaksi Siuntion Lions klubin valokuvakisaan. Olen niin onnellinen, että hänellä on tällainen harrastus vastapainona jalkapallolle. 

Likaiset portaat

Risu

Portaat hornan kuuseen

torstai 30. tammikuuta 2014

Yllätys


Illalla sain kukkia ilman erityistä syytä. Ilahduin. Ostan itse aina tulppaaneja. Ruusuissa on romantiikkaa.



Melkein ammattilainen


En edes muista, koska olisin ollut yhtä masentunut kuin silloin, kun ensimmäistä kertaa yritin tehdä sushia itse. Riisi oli katastrofi. Tänään yritin uudelleen ja onnistuin tosi hyvin! Seurasin Tokyokanista saamiani ohjeita piirun tarkasti. Kokonaisuus kaiken kaikkiaan ylitti kaikki omat odotukseni. Tein vain yhdenlaisia makirullia. Täytteeseen tuli lohta, jättikatkaravunpyrtöjä, avocadoa ja philadelphia juustoa. Naaam! Tein 44 kappaletta, eikä jäänyt yhtään. Pötin mielestä minulla on loistava tulevaisuus edessä sushiammattilaisena. Hah.Viikonloppuna uudestaan!



keskiviikko 29. tammikuuta 2014

Ystävät




Himpun paras ystävä on espoolainen Lilli-tyttö. Luulen, että Lilli on Himpulle tärkeä siksi, että hän on Himpun ainoa oma ystävä ja vielä tyttö. Kaikki lähitienoon kaverit ovat poikia ja myös Purren kavereita. Himppu tietää, että kun lähdetään Lillin kanssa leikkimään, se on samalla hänen ihka omaa aikaa, eikä vauva tai isoveljet ole siinä sössäämässä. Uskon, että Himpulle on mukavaa sukeltaa välillä tyttöjen maailmaan. Rauhalan meno on aika poikapainotteista. 

Tänään menimme junalla Helsinkiin ja kävimme Hanko sushissa syömässä. Reissun varsinainen tarkoitus oli se, että äidit pääsivät Tokyokaniin ostoksille. Mukaan tarttui sushiriisiä, valmiiksi maustettua riisietikkaa, wasabia ja soijaa sekä noria. Tokyokanin asikaslähtöisyys on omaa luokkaansa. Olen asioinut liikkeessä kaksi kertaa ja lähtenyt hyvillä mielin pois. Myyjät ovat asiantuntevia ja tulee tunne, että heillä on aikaa opastaa sushikokkailun kiemuroissa. Sain loistavia vinkkejä lyhyen visiittimme aikana. Intoa täynnä kokeilen viikonloppuna tehdä sushia itse - taas. Edelliskerta ei ollut kehuttava, riisi meni pieleen.

Joka paikassa on jo alennusmyyntien alennusmyynnit, joten poikkesimme lelukaupassa. Ostin myös Himpulle kesäksi t-paidan ja kollegen. Huomio sanalla kesäksi, sillä ihastuin t-paitaan niin paljon, että ostin sen, vaikka se on kolme numeroa liian suuri pienelle Himpulle. Tarkemmin ajatellen ehkä kesäksi 2015...






sunnuntai 26. tammikuuta 2014

Etiketit kynttilöihin

Tänään vierailimme äitini luona Helsingissä. On aina yhtä mukavaa päästä jonkun muun pöytään syömään. Kaikki maistuu niin hyvältä. Omiin kokkauksiin jotenkin turtuu. Sain äidiltä (tai oikeastaan pöllin) ihanan Amanda B:n tarjottimen. Se on Rauhalaan täydellinen. Tykkään maailman eniten Party liten aromaterapiakynttilöistä. Päätin tuunata kynttilöihin omat etiketit. Tiesittehän, että Pinterestistä löytyy vaikka mitä printtausvalmiita juttuja; pakettikortteja, nimitarroja ja etikettejä. Kynttilöihin tuli heti enemmän fiilistä valkoisiin purnukoihin verrattuna. Käytin toiseen kynttilään meidän leimasinta ja toiseen ihan tussia. Jälkikäteen ajattelin, että Dymoakin voisi käyttää, siis sitä vanhanaikaista kohokuvioivaa. Vuosi 1997 on muuten Rauhalan rakennusvuosi.

Nämä mustavalkoiset etiketit tulostin täältä!



lauantai 25. tammikuuta 2014

Maisa


Tämä punainen möykky on Maisa. Maisa on kuulunut perheeseemme liki 10 vuoden ajan. Maisa on terapiaeläin. Se vedetään kaapista aina, kun joku on sairaana ja viedään viereen. Maisalla on taikavoimia, koska olo helpottaa heti. Hankin sen aikanaan Pötille, mutta nykyään hän tuo sen minulle, kun olen flunssainen tai pienille ukoille. Maisa on legenda, parantaa kaikki taudit. Uskon, että taianomainen vaikutus on saatu aikaan sillä, että Maisa noin yleisesti ottaen asuu kaapissa ja se otetaan esiin aina vain hätätilanteissa. Jos se olisi kaiken muun lelusössön seassa, se ehkä hukkaisi voimansa.

Alla olevat kuvat on Instagramista tältä viikolta. Vauva ei ole innoissaan talvisäistä. Muistathan, että voit seurata blogia myös Instassa, meidän löydät nimellä annikacam. Illalla meillä on Putous-katsomo. Pojat ovat tilanneet pekonipiirakkaa kisaevääksi. Ajattelin kokeilla uutta reseptiä, jos tulee hyvää, laitan kuvia ja ohjetta teillekin. Ihanaa pakkaspäivää!



perjantai 24. tammikuuta 2014

Hrrrrrrrr





On niin kylmä, että en ymmärrä miten olen aiemmin selvinnyt talvesta. Makuuhuoneiden nurkista vetää. Tee porisee pannussa. Joka ilta on sauna. Ja joka päivä lämmitetään 10 tuntia takkaa. Minulla on lapsuudenkodistani sähköllä toimiva lämpötyyny, jonka kanssa nytkin myysaan tässä sohvan nurkassa. Sisälämpötila on 21, eli ihan normaali, mutta huiii kuinka kylmältä tuntuukaan. Vauvakin sanoo kymmä, kymmä ja hakee villasukat jalkaan. Huopikkaat ovat tosiaan päässet jo niille tarkoitettuun käyttöön. Pakkaskeleillä ne ovat lyömättömät.

keskiviikko 22. tammikuuta 2014

Sämpyläkelkka




Nyt on kyllä kylmä. Olen lämmittänyt taloa koko päivän. Leivoin kaurasämpylöitä lapsille iltapalaksi. 30 sämpylää tein ja kaikki meni! Ensimmäisen pellin tuotokset heitettiin hetkeksi terassille jäähtymään. Vauva veti päähänsä oikein villamyssyn. Tuolla se nukkuu pipo päässään omassa sängyssä. Meillä on sämpylät aina samassa puisessa vadissa, joka lasten mielestä on kuin kelkka, sämpyläkelkka!



tiistai 21. tammikuuta 2014

Omppukori


Nyt on se aika, jolloin kauppakassini täyttyvät hedelmistä. Energiaa tarvitaan selvästi enemmän kuin kesällä. Pojat tankkaavat omenoita, mandariineja ja appelsiineja koulutöitä tehdessään. Appelsiinin kuorimisesta jää keltaiset tahrat vihkoihin. Aloin arjen piristykseksi etsimään ohjeita pääsiäiskoristeisiin, sellaisiin, joita voisi tehdä lasten kanssa yhdessä. Kivoja ideoita on paljon, varsinkin Pinterest, tuo internetin aarreaitta tarjoaa satoja ideoita. Ajattelin tuunata pikku-ukoille virpomiskorit noista meidän hedelmäkoreista. Pienellä koristelulla niistä saa söpöt. Tänä vuonna vauvakin lähtee virpomisretkelle.

Ai niin ja sympatiasairas tuli nyt sitten oikeasti kipeäksi. Pieni Purre-parka. Rauhalassa leijailee inkiväärin ja sitruunan tuoksu. Taistelen flunssaa vastaan jo ennalta, jos se ei sitten iskisikään.



lauantai 18. tammikuuta 2014

Sympatiasairas


Himppu on kipeä. Flunssassa ja kuumeessa. Purrea ei noin päällisin puolin vaivaa mikään, mutta hän on salakavalasti sairastunut sympatiaflunssaan. Hänen on saatava samanlainen sammakkonenäliina kuin Himpulla ja kuumetta pitää mitata. Myös juotavia on tarjoiltava samassa tahdissa kuin isoveljelle, eikä hänkään voinut lähteä ulos, koska sympatiasairaana kannattaa ottaa rauhallisesti. On laitettu huulirasvaa ja silitetty tukkaa. Ja voivoteltu, se on se olennaisin osa: Voi pientä vauvaa, kun on pipi. Sitten hän vastaa: pipiliini. Ja dialogi aloitetaan alusta. Toivottavasti molemmat potilaat toipuvat nopeasti.




perjantai 17. tammikuuta 2014

Muistissa


Minulla on tunnustus. En vieläkään ole tottunut käyttämään puhelimeni kalenteria, vaikka se olisi tietenkin kaikkein järkevintä, kun puhelin yleensä on aina mukana. Käytän tavallista paperikalenteria, johon kirjaan ylös kaikki asiat - aina. Jos jotakin olen kuuden lapsen perheessä oppinut niin sen, että kaikki mitä ei ole kirjoitettu ylös unohtuu. Sain joululahjaksi ihanan Erin Condren kalenterin, jossa on huvittava teksti: "Annika Paananen Elämä ja menot". Niin ja Himpun kuva. Se on tarpeeksi iso ja selkeä, saan kaikki jutut siihen ylös. Ja nätti. Tiedän joka joulu jo ennen pukin tuloa, että saan uuden kalenterin lahjaksi. Tänä vuonna se oli erityisen mieluinen. Yleensä mieheni myös kierrättää vuodesta toiseen kannesta löytyvän ukon kuvaa, viime vuoden kalenterin kannessa komeili Pötti.

Muuten viikko on sujunut sporttisissa merkeissä. Kokeilin elämäni ensmmäistä kertaa kahvakuulatreeniä ja nyt on joka paikka kipeä. Siis koko keho. Tehokasta siis! Muistiinkirjoittamiseen liittyen on jaettava teidän kanssa pieni keltainen post-it lappu, jonka löysin Pötin yöpöydältä tänä aamuna. Hän on siinä kirjoittanut itselleen listan ennen kouluun lähtöä tehtävistä asioista. Lapusta on unohtunut sellaiset pikkujutut kuin pese hampaat ja petaa sänky, mutta onneksi ensimmäisenä klo 8.15 laitetaan hiusvahaa!

Meillä muuten hajosi tällä viikolla auto ja iPad. Muistatteko, että olen kertonut, että Rauhalassa kaikki rikkoutuu aina kolmen sarjoissa. Kolmatta odotellessa siis.


tiistai 14. tammikuuta 2014

Mummu


Meidän mummu, mieheni äiti täyttää tänään 70 vuotta. Sitä varten serkuksista, siis meidän ja Joken veljen muksuista otettiin perhepotretteja viime viikolla. On siinä melkoinen sakki. Olemme juuri lähdössä mummua onnittelemaan koko konkkaronkka. Ilman anoppiani meidän perheen arki olisi tosi erilaista. Hän auttaa ja osallistuu paljon. Himppu tuumaa usein: "Missä on meidän mummuliini?" Paljon onnea!


sunnuntai 12. tammikuuta 2014

Rauhalan pannari

Poikien teki tänään niin paljon mieli pannukakkua, että piti lainata sopivaa maitoa naapurista, kun kaupat oli jo kiinni. Teen tällä perusohjeella aina meidän pannarit. Kun teen suolaisen version esim. nakkipannarin (joka on meidän tönttöjen superherkkua) tai kinkkupannarin, jätän vain sokerin, vaniljasokerin ja kardemumman pois. Laitan silloin täytteistä riippuen myös hivenen enemmän suolaa.

Tein kermavaahdon lisäksi pannareiden päälle mansikkakastiketta.




Rauhalan pannukakku

8dl kevyt maitoa
4dl vehnäjauhoja
2 kananmunaa
1,5dl sokeria
1rkl kardemummaa
1tl suolaa
1tl vaniljasokeria
1tl leivinjauhetta
100g voita tai margariinia

Paista 225 asteessa noin 25 minuuttia

Psssst. Olen erehdyksen kautta oppinut, että nakkipannarista tulee parempaa, kun nakit paistaa ensin, lisää makua tosi paljon! Käytän Snellmanin kunnon kuorettomia nakkeja, joissa on 90% lihaa. Kokeilkaa vaikka välipalaksi! Teen usein pellillisen koululaisia odottamaan ja se häviää aina hetkessä parempii suihin.

Jee!


Eilen illalla tein pienen riemujuoksun Rauhalan pihassa avojaloin. Vihdoin lunta! Jippii! Sunnuntai kului talvisissa pihaleikeissä. Tein ruoaksi Tonnikalavuokaa, se sopi kylmään päivään. Vauvan talvihaalari unohtui Mummulaan, joten hänen kohdallaan harjoitettiin tehokasta kerrospukeutumista. Kyllä mahtuu paksu fleecehaalari syyshaalarin alle kun oikein tunkee, mutta liikkuminen on kömpelöhköä. Nyt on luvassa siivousta ja löysäilyä sopivassa suhteessa. Illalla meillä on odotettu leffahetki, kun Renny Harlinin elokuva tulee telkkarista. Sotaelokuvat eivät ole mun juttu siis yhtään, mutta periaatteessa haluan katsoa kakki Rennyn leffat.