Pasta

Tänään tein lounaaksi torvisienipastaa. Tuli niin hyvää, että Himppu otti kolme kertaa lisää. Kohta on viime syksynä pakastetuista metsän antimista viimeisetkin käytetty. Se on hyvä, sillä appivanhemmat toivat eilen Kyyjärveltä valtavasti lakkoja. Pötti suuttui kun pakastin kaikki mansikat. Tai siis ne, joita hän ei ehtinyt popsia peratessani. Kesällä vihannekset ja marjat maistuvat niin hyvältä, että oikein ihmetyttää miten sitä taas oppii talvella syömään belgialaista kurkkua.

Kokous katoksessa

Tänään on viimeinen palaverirutistus vähään aikaan. Olen yhtä aikaa innoissani ja ahdistunut. Huomatkaa, että onnistuin saamaan kattaukseen väriä tavoistani poiketen. Vihreä sokerikippo on nyt ihan luonnon värinen. Tuulisella ilmalla on loistavaa, että katoksen seiniä saa suljettua. Mahdollistaa ulkona olemisen silloinkin, kun muuten pitäisi painella sisälle. Että mä rakastan meidän mustavalkoista paratiisiastiastoa. Se on vaan just mun näköinen ja  hienosti saa yhdistettyä Ikean kahden euron leipälautasiin.