Pullero

Yllä olevan kuvan nimi on "Onhan se vähän kasvanut". Rolle on seitsenkuisena jo melkoinen mötikkä, mutta totuuden nimissä pitää tunnustaa, että ei se kyllä livenä minusta ihan noin valtava ole. Jotenkin kuvakulma on pullistava. Himppu on tässä laskemassa kissaa maahan, joten sillä on takajalat jo melkein lattiassa, ehkä se johtuu siitä. Pulleromaisuus.

Olen tehnyt listaa kevään remonttihommista. Ihmeellistä miten surkeat valikoimat tapettivaihtoehdoista on missään nettikaupoissa. RTV:ssä on minusta tähän saakka ollut parhaat vaihtoehdot ja hinta-laatusuhde, mutta sinnekin pitää ilmeisesti raahautua paikalle. Mies huokaisi nähdessään entrauslistani. On uskomatonta miten paljon löytyy pientä fiksattavaa. Sellaista minkä arjessa unohtaa, silmä tottuu niin nopeasti, vaikka alunperin joku juttu olis häirinnyt kuinka. Mikään ei ole niin pysyvää, kuin väliaikaiset viritykset. Että tehdään tämä loppuun sitten joskus. No, nyt tehdään. Tavoitteena on, ettei listassa ole yhtään kohtaa huhtikuun loppuun mennessä. Ans kattoo.

Piilosilla

Tänään oli semmonen ihmeellinen tapaus, että Rauhalaan tuli kevään ensimmäiset tulppaanit. Mies selvitti tärkeän tentin ja olin niin ilahtunut, että hakiessani kissanruokaan Platagenista (juu, luit ihan oikein.) nappasin rehutkin matkaan. Pienet kissanpojat innostuivat puskasta niin, että siinä riitti ihmettelemistä ja leikkimistä pitkälle iltapäivään saakka. Tässä alemmassa kuvassa kisut leikkivät piilosta. Manu on jääjä ja laskee silmät kiinni ja Rolle on mennyt piiloon. Ihanaa kevättä!

Pipareita

 

Vuoden ekat piparit leivottu Himpun ja Rollen avustuksella. Jäljempänä mainitun apu oli kyllä hieman työllistävää. Keittiön musta kivilattia on täynnä pieniä jauhoisia tassunjälkijä. Himppu oli ahkera apulainen. Teki neljä pellillistä pipareita tuosta vaan. Hänen suosikkimuottinsa oli pääsiäistipu, jonka olen joskus ostanut pääsiäiskeksejä varten. Myös pääsiäispupu oli kova juttu. Nyt se on virallista, joulua voi alkaa oikeasti odottaa. Viisi viikkoa enää. Ihanaa!

Neulehousut

Löysin syksytöntöille Stadiumin alesta Didriksonin neulehousut. Ne on superlämpimät, koot hiukan yllätti. Luulin, ottaneeni liian pienet, kun ostin vauvalle 90cm, mutta ne onkin aika lötteröt. Ei se mitään, mukavat tuntuu olevan. Molemmat olisi halunneet nukkuakin ne jalassa. Aika viileältä tuntuu, ainakin Rauhalassa. Haaveilen lohikeitosta, vaikka ruokalistalla tänään onkin Chili con carnea. Huomenna teen keiton. Olen sairastuvan ylihoitajana, kaksi koululaista on flunssassa ja kuumeessa. Juhon huoneen papukaijatapetti maalattiin tällä viikolla piiloon. Vähän haikeaa, muistan hyvin kun hän ehdottomasti halusi sen viisi vuotta sitten. Nyt se oli hänen mielestään lapsellinen jo. Voi kun ajan voisi pysäyttää edes hetkeksi.

Pieni joululahjapaniikki pääsi yllättämään, mutta sitten aloin vain järjestelmällisesti tehdä listaa ja nyt tuntuu jo paljon paremmalta. Uusi perheenjäsen Rolf den andra eli Rolle on ihan kuin olisi aina asunut meillä. Voi sitä rakkauden ja ilon määrää, mitä tuollainen pikkukissa voi huusholliin tuodakaan. Tässä muutama Rolle-otos! Mukavaa tiistaita.