perjantai 19. heinäkuuta 2013

Lettukestit ääriolosuhteissa


                   

Koleasta säästä huolimatta pidimme lettukestit perheen kanssa illalla. Välillä oli maailmanlopun meininki, kun tuuli vihmoi ja vettä tuli taivaan täydeltä. Ostin ensimmäistä kertaa Arlan pehmistä. Se on maitohyllystä kermojen vierestä löytyvä tetra. Seos vaahdotetaan ensin vatkaimella ja sen jälkeen laitetaan pakastimeen kolmeksi ja puoleksi tunniksi. No, meidän seos oli kylmässä  kaksi tuntia, eikä lopputulos ollut mielestäni pehmistä vaan ihan normaalia vaniljajäätelöä. Ei ollut vaivan väärtti, mutta tulipahan kokeiltua! Mies paistoi letut ikivanhalla muurikalla avotuligrillissämme ja hyvää oli. Lapsilla oli tuplahupparit ja lopuksi jopa sormikkaat.



 

Pötti piirteli graffiteja ja opetti minua kirjoittamaan "streettyylil" suomeksi siis katu-uskottavasti. Kuvassa kaikki mitä parissa tunnissa opin. Vaikeaa, mutta Pötillä menee tosta noin vaan. Allekirjoitan opastajani lauseen "Tää on äiti niinku niin ei sun skene." Tunnen itseni tuhatvuotiaaksi.





torstai 18. heinäkuuta 2013

Uudet popot





Himpulla on uudet popot. Ne on niin hienot, että olisivat kelvanneet isoveljillekin. Kesällä shoppailussa on se etu, että kun syksyn uutuudet tulevat kauppoihin vanhat mallit lähtevät halvalla kotiin. Himppua ei haittaa, vaikka kengät eivät olekaan uusinta uutta. Hän tykästyi kenkiin niin, että nukkuu parhaillaan päiväunia ne jalassaan. Taas yksi lisäselitys sille, että vaihdan kerran viikossa lakanat, enkä esimerkiksi kerran kuukaudessa, kuten silloin, kun oli nuori ja vallaton.

Kyltti

Pötti suuri eläinaktivisti on niin ihastunut meidän Seppo-siiliin, että hän aloitti heti aamupalalla palopuheen autoilijoiden käyttäytymisestä liikenteessä. Puoleenpäivään mennessä hän oli jo maalannut varoituskyltin ajotiemme varteen siili-polon suojelemiseksi. Maalausassistentti Purre oli innokas, mutta Pötin mukaan kyvyiltään hiukan rajoittunut apulainen.









keskiviikko 17. heinäkuuta 2013

Seppo




Meille on tänä kesänä tullut uusi perheenjäsen. Kotisiilimme Seppo on tiuhatahtinen vierailija illallisen aikaan. Yläkuvassa houkutellaan pensaassa lymyävää Sepiä perunalla.


Ja ei aikaakaan, kun saamme taas ihasteltavaa lähietäisyydelle. Sepi on todella pulskassa kunnossa. Elän toivossa, että se olisikin Salme ja pieniin päin. Siilikuvat on Pötin ottamia. 




Isojen poikien leikkejä



Kun Purre on nukkumassa Himppu puuhailee isojen poikien juttuja. Tämä korkkialusta ja siihen kuuluvat vermeet on uusin supersuosikki. Parasta on jos isoveli tulee auttamaan.



tiistai 16. heinäkuuta 2013

Pieni keinu




Ostin torilta 20 eurolla vanhan keinun ukoille. Vuosikymmenten saatossa kärsinyt keinuvanhus oli mielestäni niin nätti, että en voinut olla ostamatta. Osasin heti kuvitella minkälainen siitä tulee, kun tuunaan vähän. Pojat innostuivat keinusta niin paljon, että sen kunnostaminen vaikeutui merkittävästi. Aina kun tartuin siihen eräs Himppu huusi takana, että äiti irti! Tänään varastin keinun päiväuniaikaan ja aloitin hommat. Hioin vanhan maalin ja ruosteet pois ja sudin metallipinnoille tarkoitettua Rostexia tilalle. Huomenna projekti jatkuu. Kohta saan tuta pienten miesten vihan, kun heräävät. Otin jäätelön valmiiksi sulamaan. 


maanantai 15. heinäkuuta 2013

Messut


Terveiset Hyvinkään asuntomessuilta. Kävin isäni kanssa siellä tänään. Täytyy sanoa, että kaiken kaikkiaa oli minusta tosi vähän sellaisia todellisia innovaatioita tai täysin uusia juttuja, mitä messuilta kuitenkin aina odottaa. Muutama pieni helmi joukkoon kuitenkin mahtui. Suurimpana ehkä tämä Antiikkimuurikivistä tehty hiekkalaatikko. Olen etsinyt meille sopivaa hiekkalaatikkomallia vuoden päivät, eikä ollut kertaakaan tullut mieleen, että sen voisi tehdä kivestä. Hiekkalaatikko tulee meillä leikkimökin viereen, suuren kallion kupeeseen, joten materiaalina kivi on just eikä melkein. Mieskin innostui. Tämä toteutetaan varmasti.


Juuri pyöräkatoksen rakentaneena kiinnitin huomiota hauskoihin pyörätelineisiin, jotka eivät edes olleet hinnalla pilattuja. 50 euron pintaan. Tosi kauniita.


Olen haaveillut saunanlauteiden mustaksi käsittelemisestä varmaan neljä vuotta. Nyt kun näin tämän innoistuin taas. Kuten olen joskus kertonut, meillä pestään sauna kahdesti vuodessa ja silloin irroitamme lauteet. Jos ensikerralla sutisin ne mustiksi. Messuilla oli toteutettu sama myös peilikuvana eli seinät oli käsitelty mustiksi ja lauteet jätetty vaaleiksi. Se ei ollut yhtä kiva.


Betonilevystä ja harkoista koottu sohvapöytä oli mieleen. Betonista oli tehty myös ruokapöytä ja valaisimet. Menin messuolle pääasiassa löytääkseni ideoita pihakivetyksiin ja ulkoportaisiin. Aika köyhä saalis siltä osin.