Syksy on alkanut rytinällä. Kirjaimellisesti. Koulut, harrastukset, työjutut, kaikki tulivat samaan aikaan. Tulevana syksynä julkaistaan kaksi kirjoittamaani kirjaa, joista toinen on jo painossa,mutta toisen taitto- ja kuvajutut työllistävät vielä. Olenkin yrittänyt varastaa itselleni jokaisen pienenkin hetken asian edistämiseksi. Tosin eilen, kun soitin kuvaluvista Yleen, vauva oli piirtänyt Onnin oven täyteen "kaloja". Ja tänään kun taistelin skannerin kanssa Himppu oli hakenut itsenäisesti mehua ja koko keittiön lattiat lainehtivat. Mutta ei se mitään, hyvällä mielin ollaan kaikki ja odotetaan kirjoja kuin kuuta nousevaa.
Eilen sovitettiin kaikki kengät, pipot ja hanskat sekä ulkovaatteet. Onneksi kaikki Himpun viime vuoden kamat menevät vauvalle. Himpulle pitää kuitenkin hankkia talvikengät, lenkkarit, talvitakki ja toppahaalari. Välikausihaalarit ostettiin viime keväänä, joten ne on sopivat. Huh. Sama operaatio pitäisi tehdä vielä tönttöjen vaatehuoneelle. Ihan mielettömästi vaatetta, mikä ei käy enää vauvallekaan. En ole hankkinut Himpulle vielä miltei mitään syysvaatetta, vaikka kaapin siivoamisen jälkeen tilanne voi olla aika karu, paljon on varmaan semmosta mikä ei enää mahdu. Jaa, yhden kollegepaidan ja t-paidan ostin Orange mayonnaisen alesta jo kesällä. Vielä kun muistaisin, mihin olen ne laittanut. Perus kollegehousuja löysin Himpulle lastenvaatekirppikseltä Kirkkonummelta tosi edulliseen hintaan ja sattumalta oli näitä meidän värejäkin mustia ja harmaita. Meidän eteinen on tällä hetkellä täynnä sänkyjä. Appivanhempani muuttavat pienempään asuntoon ja myytävää on pinnasängyistä ja keinutuoleista lähtien. Himppu ehdotti, että mummun eteiseen tuoma pinnasänky voisi jäädä siihen lepäilypaikaksi, jos alkaakin väsyttää, kun pitää laittaa kenkiä jalkaan. Hän on syksyn tultua innostunut taas puisesta leikkikamerastaan, jonka joulupukki toi viime vuonna. Vauva on vihreä kateudesta ja meinaa toivoa lahjaksi ihan samanlaisen. Hänen pukkilistassaan on jo kaksi tuotetta: kamera ja rummut.
