Näytetään tekstit, joissa on tunniste himppu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste himppu. Näytä kaikki tekstit

maanantai 2. maaliskuuta 2015

Synttärisankari kirkossa


Kirkkonummen suomalaisella seurakunnalla on mukava perinne kutsua neljä vuotta täyttävät lapset yhteisiin syntymäpäiväjuhliin Masalan kirkkoon. Olin vastaavassa tilaisuudessa Pötin kanssa kahdeksan vuotta sitten ja ilahduin, kun kutsu kolahti Himpullekin. Juhlassa kuultiin seurakunnan lapsikuoroa, nähtiin nukketeatteriesitys Samuelista ja syötiin tietysti kakkua. Jokainen sankari sai päähänsä kruunun ja muistoksi Lasten Raamatun. Himpun mielestä nimikyltti, jonka hän sai itse valita oli paras. Siinä oli sikasiisti punainen traktori. 




Tilaisuus oli ihan yhtä mukava kuin muistin. Seurakunnan lapsityöntekijöillä ja pyhäkouluopettajilla oli ihanasti aikaa jutella lasten kanssa ja kysellä heidän elämästään. Sivukorvalla yritin kuunnella mitä Himppu heille kertoi. Olin kuulevinani, että kissoista oli puhetta ja isosta määrästä veljiä. Niin ja siitä, että hän odottaa kesää. Himppu on jo kaksi viikkoa hokenut, että sen jälkeen kun pääsiäiskukko on käynyt, alkaa kesä. Älä tule takatalvi, tule lämmin kevät!



perjantai 16. tammikuuta 2015

Tee se itse -matkakortti



Olen varmaan joskus kertonutkin, että Himppu on erityisen viehättynyt junamatkailuun. Hänestä on suorastaan tylsää, jos joskus saammekin kyydin kauppaan, eikä tarvitsekaan kulkea junalla. Himppu ihaili pitkään isompien matkustajien matkakortteja, jotka kiiltävissä koteloissaan piipittivät, kun ne nosti leimauslaitteen eteen. Niinpä hän toivoi joulupukilta omaa matkakorttia. Mietin pitkään miten tämän toteuttaisin, sillä Himppu on kolme vuotiaana siis ilmaismatkustaja, eikä hänelle ollut tarjolla mitään varsinaista matkakorttia. Ratkaisu löytyi kuitenkin, sillä konduktöörit antavat pienille matkustajille junamatkoilla pahvisia lastenlippuja ja sellainen sujahtaa juuri sopivasti muovisen matkakorttikotelon sisään. Himppu on niin ylpeä omasta kortistaan. Vitsi on siinä, että leimaamme kortit laitteessa yhtäaikaa, jolloin Himppukin saa nauttia koneen piip-äänestä. Muovisia matkakorttikoteiloita saa ilmaiseksi matkakorttien latauspisteistä kuten R-kioskilta. Ja lasten pahvisia matkalippuja, joissa seikkaievat muun muassa Muumit ja Risto Räppääjä, saa konduktööriltä myös ilmaiseksi. Budjetti siis nolla euroa, mutta riemu satakertainen! 




lauantai 10. tammikuuta 2015

Sinisenä hetkenä




Himpun mielestä on surullista, kun joulu on ohi. Hän oli juuri kerinnyt tottua siihen. Pidin Himpun pyynnöstä muutamia joulujuttuja esillä vielä tämän viikon, mutta tänään korjasimme nekin yhteistuumin pois.





Himppu sai myöhästyneeksi joululahjaksi aivan ihanat villasukat. Mukavaa, kun joku tekee vielä sukkia, joissa on pitkät varret. Kerroin Himpulle, että pakkaslumi on niin kuivaa, ettei se kastele kunnon villasukkia. Päiväsaunan aikaan tätä oli pakko kokeilla. Äiti oli oikeassa, ukko riemuitsi. Nää on mun kaikkein ihanimmat villasukat, hän huokaili ja ojenteli jalkojaan. Oli mukavaa. Ihan kahdestaan. Muu miesväki ahkeroi futiksessa. Vauva joukon jatkona tietenkin. Illalla borschkeittoa. Mukavaa lauantaita!



keskiviikko 29. lokakuuta 2014

Pipo päähän!




-Mennään nopeesti asemalle.
-Ei meillä ole kiirettä, kun juna tulee vasta vartin päästä.
-Onhan!
-Miten niin?
-Ulkona tuulee. Mä haluun olla tuulessa.
-Ahaa. No mennään sitten, pipo päähän.
-En laita.
-Mitä?
-Emmä voi laittaa ku mä haluun olla tuulessa sillee että tuuli sölpertää mun hiuksissa.
-Ahaa.
-Äiti kato nyt tuulee, oooooooo, äiti mä rakastan tuulta!
-Voi rakas.
-Kato nytten nyt se osuu mun tukkaan!
-Joo. Eikö sun ole kylmä?
-Ei, mä paan junassa sit pipon päähän ni mun pää lämpiää ja sitten kävelen taas ilman pipoo kotiin. Tää on niin ihanaa, kato äiti!
-Vau.
-Äiti, tiesitsä, että suu pitää olla kiinni kun tulee kova tuuli.
-En tiennyt.
-Muuten menee hengitys takas kurkkuun.
-Okei.
-Äiti, mä tiedän mitä mä toivon joulupunkilta.
-No?
-Et tuulis aina ja että saisin nähdä missä on junien koti.
-Se on varikolla.
-Niin sitä mä toivon joulupunkilta, että pääsisin varikolle.
-Okei.
-Äiti, kun päästään kotiin ni mä meen kalliolle istuu ja ootan tuulta.
-Ei varmaan tartte kovin kauaa oottaa.
-Niin. Mutta mä otan makkarakastiketta ja perunaa sillee, että se tulee sinne kalliolle mulle. Sopiiko se äiti?
-Sopii.
-Jess. Vauva syö sit sisällä.
-Ai miksi?
-Se on liian pieni istumaan tuulessa ja sillä on liian pienet hiukset. Tuuli ei tartu niihin.








sunnuntai 6. heinäkuuta 2014

Pienen Turtlesin juhlapäivä




Tänään juhlittiin 3 vuotta kesäkuun lopulla täyttänyttä Himppua. Hän oli toivonut Turtles-teemaisia syntymäpäiväjuhlia ja ne tietysti sai. Minulle Turtles-sarjana tuo mieleen nostalgisia muistoja, sillä myös pikkuveljeni oli 90-luvun alussa Turtles-fani. Olen muuten ihmeissäni, että ne vanhat (ja parhaat) 90-luvun Turtles-piirretyt ovat K-3 kun nämä uudet elokuvat ovat K-11! Mitä ihmettä? No meillä katsotaan niitä ihania ysärijaksoja.












Synttäreissä oli tarjolla kalavoileipäkakkua, kinkkukierteitä, minihampurilaisia, punajuurivuohenjuustopiiraita sekä suklaisia kakkutikkuja, keksejä, mascarpone-marjapiirasta ja synttärikakkua. Tarjoiluista vastasi ystäväni Milla, kuten yleensäkin. Sää ei olisi voinut olla ihanampi. Kiitos kaikille vieraille!







Kolme vuotta vanha Himpun pimppu.

keskiviikko 25. kesäkuuta 2014

Raparperiterveisin


Rauhalan pihassa myllerrys jatkuu. Ukki on aloittanut etupuolen terassin rakentamisen. Se tarkoittaa taas seitsemän valtavan kuunliljan ja raparperin siirtämistä. Koska raparperin varret olivat kypsiä, päätin leikata ne kerralla, jotta siirtäminen on helpompaa. Tein varsista pieniä nippuja, joista riitti oman käytön lisäksi anoppilaan ja naapuriin. Himppu toimi asistenttina. Kun niput olivat valmiita hiippailimme pyjamoissa vielä viemään yhden naapurin oven taakse. Se oli jännää koska kello oli puoli yksitoista illalla. Aamulla herättiin katsomaan onko nippu jo hävinnyt oven edestä. 



tiistai 24. kesäkuuta 2014

3

Kuten ennenkin kirjoitin tänään kolme vuotta täyttävälle pienelle Himpulle kirjeen hänen omaan muistikirjaansa. Tässä muutamia otteita siitä, minkälaisia terveisiä hän sai. 


"Hei Himppu ja hyvää syntymäpäivää. Kello on nyt yksi yöllä ja Brasilia-Kamerun matsi on juuri päättynyt. Tämän vuoden MM-kisat on Brasiliassa, joten kukumme täällä yömyöhään matseja katsellen. Sinä synnyit Juhannusattona kolme vuotta sitten. Kuusi viikkoa etuajassa, olit kuin linnunpoikanen. Niin pieni ja suloinen. Kun isä tuli katsomaan sinua sairaalaan, hän sanoi, että olet täydellinen. Emme vielä silloin osanneet arvata, että olet hyvin erityinen poika. 


Olet ainoa meidän lapsista, jolla on ollut syntymästä saakka hiuksia. Sinulla on myös hyvin erikoinen suhtautuminen kuontaloosi, sillä olen viimeisen puolivuotta yrittänyt houkutella sinua parturiin, mutta sinä haluat pitää pitkän hampputukkasi. Se on selvästikin osa persoonaasi, joten olen päättänyt lopettaa painostamisen ja nyt odotan, että silmille ulottuvat hapsut alkavat häiritä sinua itseäsi siinä määrin, että haluat parturiin. Olet rauhaa rakastava henkilö, joka ei viihdy isojen ihmismassojen keskellä. Tosin kasvettuasi olet alkanut viihtymään sillä tavalla, että hakeudut itse johonkin vähän sivummalle ja tarkkailet sieltä muita. Olet muutenkin nimenomaan tarkkailija. Olet kiinnostunut luonnosta ja ötököistä. Opetat vauvallekin, ettei hyöteisiä saa kiusata tai tappaa, vaan niitä voi katsella. Otin kerran epähuomiossa hienon koppakuoriaisen sinulle tulitikkurasiaan, kun bongasin sen sillä aikaa kun torkuit sohvalla. Herättyäsi olit kauhuissasi, juoksit takapihalle askin kanssa ja päästit sen heti menemään. Sen jälkeen tallustelit sen perässä puoli tuntia katsellen mitä se puuhaa.


Jotakin mentaliteetistasi kertoo sekin, että olet jo kahden viikon ajan hokenut, että haluat vain pikkusynttärit, siis ei paljoa vieraita. Niinpä olemme kutsuneet kahden viikon päästä vietettäviin juhliin vain lähimmät. Eilen iltapäivällä tepastelit terassilla ja tulit ilmoittamaan, että et halua herätä onnittelulauluun, kun tiedustelin minkälaista herätystä toivoisit vastasit: "Minä haluun, että äiti tulee vaan hiljaa sanomaan, että herätys Himppu, lahjapaketit on tullu." Et myöskään halunnut synttäriaamiaista vaan mansikkatuutin, joka nyt odottaakin pakastimessa. 


Lempiruokaasi on sushi. Tykkäät katsella kirjoja ja kuunnella radiota. Pari viikkoa sitten menit Rauhalan takapihan kalliolle yksiksesi istumaan, kun muut olivat sisällä. Isoveljesi Pötti kipusi pian viereesi tiedustelemaan mitä puuhailet ja sinä vastasit: Kuuntelen kun tuulee. 


Tykkäät käydä ongella isän kanssa. Jaksat istuskella onkivapa kädessäsi hiljaa paikallaan vaikka tunnin. Olet kasvanut avarakatseiseksi isoveljeksi. Huomattavasti lyhyeämmän pinnan ja korkeamman energiatason omaavaa pikkuveljeäsi siedät aika kauan. Joskus kun meno Rauhalassa kiihtyy äärimmilleen, esimerkiksi kun Pötti ja Juho innostuivat pelaamaan eteishallissa tennistä, hiippailet tyynesti omaan huoneeseesi ja laitat oven kiinni. Kun kurkin mitä puuhaat olet yleensä lueskelemassa tai sitten kaivelet pieniä muovisia eläimiä peltirasiasta, jota säilytät sänkysi alla vauvalta turvassa. 


Tykkäät vedestä ja uimisesta sekä leikkimökissä leikkimisestä. Isoveljien pädeiltä katselet yleensä Kaapoa. Tulet äidin ja isän väliin nukkumaan joka ikinen yö. Yhden yön muistan tältä keväältä, jolloin et herännyt ja nukuit omassa sängyssäsi aamuun asti. Aamulla kävelit huoneesta valtavan hämmästyneenä ja totesit: "Mitä vitsii mä en ollu tullu äidin viereen." Olet sellainen, että suhtaudut kaikkiin uusiin ihmisiin lähtökohtaisesti epäilevästi, mutta kun tykästyt johonkin, hän on sydämessäsi aina. Olet hitaasti lämpiävä, mutta kun kiinnyt johonkin henkilöön tai tavaraan, omistautumisesi on ihailtavaa. Kyselin sinulta etukäteen mitä ruokaa toivoisit syntymäpäivänäsi ja vastasit, että "ihan semmosta tavallista vaan". Se kuvaa ajatusmaailmaasi hyvin. Toivoisit, että jokainen päivä olisi suurinpiirtein samanlainen. Kaikenlainen muutos on sinulle hankalaa. Muistan, kun lastenhuoneessa vaihdettiin vauvan pinnasänky lastensänkyyn, niin itkit hiljaa, että tuokaa vauvan oma sänky takas. Samaan aikaan pikkuveljesi hyppi innoissaan uudessa nukkumapaikassaan. Sellainen sinä olet. Maailman suloisin poika. Tuntuu, että saat meidät muutkin usein pysähtymään. Kuuntelemaan ja katselemaan sellaista, jonka ohi juoksemme joka päivä. Olet oikea kultahippu, pieni himpunpimppu. Rakastan sinua valtavasti. Paljon onnea! Terveisin, Äiti"