Syystöitä

Päivä on sujunut syystöitä tehden. Onneksi on ahkera apulainen. Mökki tyhjennettiin talvehtimiskuntoon. Huomenna pitäisi vielä imuroida ja pestä. Etupihan maansiirtotyötkin etenee. Voi kun olisi valmista ennen talvea.

Satukivet - Storystones

Apartment therapy

Satukivet on ihania. Luin niistä jo joskus vuosia sitten, mutta sitten unohdin koko asian. Nyt Apartment therapyn kirjoitus toi tämän taas ajankohtaiseksi. Uskon, että meidän pikku-ukot innostuu kivipussista ja kun kiviä tekee vaikka tusinan saa siitä jo kerrottua vaikka mitä satuja. Ajattelin tehdä kivet itse (ehkä joululahjaksi lapsille ja anteeksi, että taas mainitsin sanan joulu). Jos et ole tee-se-itse henkinen voit toki tilata myös valmiita settejä kuten kuvassa. Niitä myydään ainakin täällä! Vinkkejä itse tekemiseen on täällä. Maalaamisen sijaan tietenkin myös liimailla tai lakkailla kuvia kiviin. Mahtava idea minusta!

Sympaattinen vaahtera

Olen aina rakastanut vaahteraa. Varsinkin syksyisin se on maailman kaunein puu. Tänään todistettiin, että esiteinkin voi olla sympaattinen. Lahjan saajaa oli selvästi ajateltu, vaikka motiivi olikin hieman arveluttava. Pötti palasi koulusta vaahteranrääpäle kädessään ja sanoi:

-Mä toin tän sulle, kun mä tiiän et sä haluisit et meijän pihalla ois paljon vaahteroita. Irrotin juurineen, et voit istuttaa sen. 

-Kiitos rakas. Mistä hyvästä tää on?

-Nooo silleen vaan et ku oot niin kiva äiti. 

-Ahaa...

-Niin ja saattaa olla et mul tuli tänään koulus kaks unohdusmerkintää ja yks viiva pulinaboksiin. 

-Roope!!!

-Älä hermoile, se vaahtera pitää varmaan istuttaa heti. Mä täst meenki ihan ite miettii tekosiani, että sul ei kulu turhaa energiaa raivoomiseen. Moikka!

-Roope!!!

-Onks tänään nakkikastiketta? Hirvee nälkä. 

Pieniä viestejä

Mies on ahkeroinut pihahommissa koko päivän. Kahvitauolla jätin kupin viereen pienistä namusista viestin. Luomankylän Hilma, oman elämänsä Martha Stewart tupsahti eteiseen hillopurkki kädessään. En kestä miten ihania ihmisiä.

Smoothie

Usein, kun pojat tulevat matsista tai treeneistä pitäisi heti saada jotain. Jogurttismoothiet toimii näissä tilanteissa meillä tosi hyvin. Myös turnauspäivien aamuina niillä saa lisää ruokaisuutta aamupaloihin. Banaani-mansikka smoothie on myös Purren suosikki. Hän nauttii sen emalimukista. Tänään joimme poikia odotellessa juomat leikkimökissä. Laskin viime talvena, että noin puolet pakastamistani mansikoista kului smoothiehin. 

Rauhalan smoothie: 

Jogurttia (melkein mikä vaan käy. Tänään oli maustamatonta, makeampaa saat esim. Vanilja-tai banaanijogurtilla)

Mansikoita (jäisiä)

Banaaneja

Mysliä

Vähän sitruunamehua

Akaasia hunajaa (jos käytit maustamatonta jogurttia) 

Kaikki sekaisin blenderissä. Enjoy!

Haaveita

Kuva Ugg Australia

Kuva: Louis Vuitton

Juuri nyt haaveilen uusista mustista Ugg-saappaista. Viime talvena jouduin hyvästelemään viisi vuotta palvelleet yksilöt, kun ne kirjaimellisesti hajosivat käsiin. Lisäksi isosta mustasta huivista, joka sopisi kaikkeen, mutta ennen kaikkea sushikurssista. Olen onnistunut tartuttamaan sushi-innostukseni lapsiini, mikä on kamalaa, koska sushi kahdeksalle on niin kallista. On siis opeteltava itse. Ajattelin ilmoittautua Himpun kummitädin alkeiskurssille, mutta Tokyo 55:n yksipäiväinen intensiivikurssi houkuttaisi kovasti. Eniten tietenkin lause "Päivän päätteeksi jokainen saa syödä valmistamansa sushit." Voikohan syödä jonkun muun tekemät, jos omat on vähän sinne päin? Uskoisin, että myös lapset on helppo innostaa mukaan sushin tekemiseen, kun se on sellaista näpräämistä. Mies löysi pikku-ukoille mahtavan puisen grillin. Ensi keväänä leikkimökin edessä grillataan. Tähän saakka pojat ovat leikkineet grillaamista kalliolla, isän grillin vierellä. Tällainen ajateltiin ostaa pukinkonttiin. Onko kamalaa, että puhun jo joulusta? No on. Mutta joulun ajatteleminen on ainoa asian minkä nojalla selviän syksystä. Tänäänkin on luvassa puolitoista tuntia sateen pitämistä kentän laidalla. Edellisessä matsissa mulla oli vielä varvastossut jalassa, mutta nyt kyllä tuntuu, ettei enää pysty.

Kuva: lastenhuone.fi

Kuva Tezukuri sushi

Iltapala ravintola

Esikoiseni Pötti on kerran todennut, että jos äiti ei olisi ammatiltaan äiti, sen kannattaisi olla iltapalakokki. Hän suunnitteli ravintolakonseptin, jossa tarjotaisiin vain iltapaloja. Asiakaslähtöisyys olisi kaiken a ja o. Kuten kotonakin. Tarkoittaa siis, että pitää kokata sitä mitä asiakkaan tekee mieli. Kuusilapsisessa perheessä mielihaluja on yhtä monta kuin asiakkaita. Tänään sunnuntai-iltana suljin keittiön 22.15. Viimeisenä hommana tein miehelle kaksi poro-juusto-avocado-relissi-leipää ja rouhin päälle runsaasti mustapippuria. Tätä ennen kaksi lasta söi juusto-tomaattimunakasta ja yksi nakkimunakkaan. Lisäksi tein yhdelle lämpimiä voileipiä ja yhdelle hodarin. Purre söi puuroa. Vähiten vaativa asiakas. Koska iltapalarumba on melkoinen ollaan sovittu, että viikonloppuiltaisin teen mitä kukakin haluaa, mutta arkena syödään jotain yhteistä iltapalaa. Yleensä se on salaattia, klubityyppistä sandwichiä tai munakasta. Jos Eetu saa päättää se on texmex-jauhelihapiirakkaa. Muistan omasta lapsuudestani, kuinka ihanaa oli maata sohvalla ja odottaa, että äiti teki keittiössä juuri sitä syömistä, jota oli toivonut. Luulen, että tämä nostalginen muisto auttaa siihen, ettei minua haittaa seisoa keittiössä sunnuntai-iltana kahta tuntia, kun yksi toisensa jälkeen tuo tyhjän lautasen ja huokaisee: vitsi oli hyvää. Himppua vaivaa annoskateus. Hän haluaa aina sitä mitä jonkun toisen lautasella on. Niimpä hän söi iltapalaksi kuuden ruokalajin setin. Kulinaristi.