Ilmassa oli seikkailun tuntua, kun lähdimme tönttöjen kanssa junalla hakemaan yhdeksän litran maalipönttöä. Arvasin, että kaikenlainen eteneminen kahden ukon ja maalin kanssa on hidasta, joten pakkasin evästä ja pysähdyimmekin miltei koko ajan joko syömään tai juomaan. Mukana oli mustikkamehua, voileipiä kylmäsavulohitäytteellä, hedelmäsalaattia ja kaurakeksejä. Keksit leivottiin aamulla ennen lähtöä, joten ne olivat se paras juttu.
Perillä Leppävaarassa odotti epämieluinen yllätys, nimittäin Tikkurilan Valtti puuöljyn sävykartasta on poistunut se täydellinen harmaan sävy "latoharmaa", jolla kaikki meidän terassit on maalattu. Olin shokissa. Mutta onneksi ainakin Leppävaaran Prisman maaliosaston sekoituskoneen muistissa oli vielä vanhatkin sävyt ja sain oikean sävyistä sudittavaa. En tajua, kuinka se on jätetty sävykartasta pois, se on aivan täydellinen. Tiedän tämän, koska aikanaan harkitsin sävyä hartaasti. Täytyy varmaan käydä hamstraamassa sitä niin kauan kun sitä saa.
Junassa konduktöörillä oli hauskaa, kun vauva istui käytävällä reteesti maalipönttö pallinaan. Nämä kuvat ovat Luoman asemalta. Vielä kotimatkalla piti pysähtyä napostelemaan Pikku Myy -pastilleja, koska niitä ei oltu ehditty syödä. Isoveli Himppu totesi kotiseisakkeella, ettei jaksa syödä enää mitään. Siis onnistunut reissu!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti