Aamulla heräsin, kun Himppu kirmasi makkariin huutaen: Onko tänään Joulupukkipäivä? Tuleeko joulupukki tänään? Hetken silmiä hierottuani katsoin ulos. Just. Parin sentin lumikerros maassa ja lisää tulee. Jäätiin sohvalle täkin alle odottomattaan vauvan heräämistä. Toinen meistä kävi kolmen minuutin välein katsomassa näkyykö Petteri Punakuonoa, toinen ei tavoittanut joulun taikaa ihan yhtä nopeasti. Pirun takatalvi. Aamupäivällä ostin kaupasta grillattavaa ihan vaan kostoksi, nyt on toukokuu vaikka tulis mummoja taivaalta. Siistin Himpun otsatukkaa Fiskarseilla, koska hän ei ole taaskaan innostunut parturiin lähtemisestä. Annoin armonaikaa kesäkuulle. Hänen mielestään tukka on just hyvä. Vauva ilmoitti suureen ääneen, että etanoiden päiväkoti on auki, vaikka on tullut lunta. Pojat ovat jo päiväkausia keränneet kotloita pihalta ja pitäneet niitä pienessä aitausta muistuttavassa risuräpellyksessä leikkimökin ulkopuolella. Toinen heistä on keittäjä ja toinen välituntivalvoja, ihmetys on aina yhtä suuri, kun päiväkodin asukkaat ovat hiihtäneet pakoon. Onneksi uusia löytyy miljoona. Pikkubonuksena meidän ulkorakennuksen seinä antoi periksi puiden painosta, että häivähdyksen mollivoittoisesti alkaa tämä viikko.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti