Tänään oli ihana ilta. Kävin miehen kanssa Jenni Vartiaisen konsertissa Tapiolasalissa ihan kahdestaan. Liukastelin koroissani, kun en tajunnut ottaa ulkokenkiä erikseen. Pääni ei ole vielä talviasennossa. Jenni oli juuri niin hyvä, kuin kuvitella saattaa. Parhaat palat kuultiin kaikilta kolmelta levyltä. Viimeisin, jonka syke on primitiivinen kuin alkuasukkailla, on silti ehdoton suosikkini. Vartiainen kertoi levyn julkaisun aikaan tehneensä osan kappaleistaan Norjan lofooteilla. Minusta se kuuluu musiikissa. Taukonsa aikana Jenni muuten teki tutkielman synnytyslaulusta ja hieroi synnyttävien naisten selkiä sairaalassa. Niin monimuotoinen ja iäti kiinnostava taiteilija. The Queen is back.
Synnytys, jonka aikana Jenni Vartiainen antaa sulle selkähieronnan... Hmmm.. Siinä tilanteessa voisi kuvitella, että ilokaasua on tullut hitusen nautiskeltua :D
VastaaPoistaSiis nimenomaan. Jotenkin itse ajattelen, että olis aika hirveetä tajuta siinä tilanteessa, että ahaa toi on Jenni Vartiainen ja mä oon tässä niinku hikisenä täysin sekaisin. Että se tilanne silleen ei ehkä olis optimaalisin hänen tapaamiseen. :-D
Poista