Kotikiusaamisen uhri

Rauhalassa on nyt tilanne päällä. Himppu on jostain, kukaan ei tiedä mistä, keksinyt alkaa kutsua vauvaa Simpukaksi. Simpukkaaa tuu tänne! Kato äiti pikkunen Simpukka. Tätä on siis kestänyt jo kaksi päivää. Ja vauva on tästä... täysin raivoissaan. Ihmettelin jo vuosi siten, että puolivuotias ja reilun vuoden ikäinen osaavat siis tapella keskenään. Se oli jotenkin uutta, kun olin esikoiseni kanssa niin pitkään ihan kaksistaan. Mutta siis juu.

Ja tilanne on nyt sellainen, että vauva istuu vaatehuoneessa, koska Himppu sanoo koko ajan Simpukka, vaikka hänen nimensä on vauva. Että semmosta. Pötin kommentti tiivisti olennaisen: "Must tuntuu, et ku aina puhutaan koulukiusaamisest ni enemmän vois käsitellä myös kotikiusaamist, koska vauva on täl hetkel nimenomaan kotikiusaamisen uhri. Kuka hei haluu et nimi on Simpukka?"

En tiedä kumpaa säälisin enemmän vauvaa, joka on nimestä loukkaantunut vai Himppua joka on juuri keksinyt ensimmäisen lempinimen pikkuveljelleen, eikä se kelpaa?

Simpukka.