Äitienpäivälahjaksi Pötiltä saamani auringonkukka on kasvanut huikeaan mittaan. Siinä on kaksi vahvaa vartta. Olen tässä jo viikon verran arponut uskaltaisinko shokeerata sitä siirtämällä sen isompaan ruukkuun. Pelkään, että se kuolee. Pötti kastelee sitä ahkerasti ja sitten noin joka toinen aamu ihmetellään miten paljon se onkaan taas kasvanut. Hortonomi-Pötti on myös innostunut kokeilemaan avokadon kasvattamista siemenestä huonekasviksi. Nyt jännitämme halkeaako siemen ja tekeekö se juuria. Mukavaa seurattavaa tällaiset pienet ihmeet. Minulla ei ole ollut vuosiin mitään huonekasveja, koska ahdistuin siitä, että tapoin ne aina. Lisäksi kissojen innostus erilaisten lehtien ja kukintojen syömiseen on rajoittanut tätä harrastusta. Pötin mukaan, ihminen tarvitsee ympärilleen eläviä asioita. Kuten muita ihmisiä, eläimiä ja kasveja. Että mukavaa, että Rauhalan viherkasvikanta lepää nyt jonkun muun harteilla. Odotan kauhulla Pötin kolmen viikon lomajaksoa isän luona, miten pirussa saan nämä pidettyä hengissä sen aikaa. Onkohan sellaista palvelua, josta voi tilata kasveille hoitajan?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti