Hui

Eilisilta oli kurja. Mies lähti kotoa kahdeksan aikoihin hakemaan junalla Kuopiosta palanneita lapsia. Töntöt halusivat mukaan, koska isoveljiä oli odotettu ja juna-asemat ovat jänniä paikkoja. Noin vartti kotoa lähdön jälkeen mies soittaa selvästi pelästyneenä ja kertoo, että rengas oli puhjennut sadan kilsan tuntivauhdissa motarilla, mutta hän sai auton onneksi ohjattua tien sivuun. Pilkkopimeässä he istuivat nyt moottoritien varressa apua odottamassa. Naapurin setä lähti hakemaan tönttöjä pois. Tuttavaperheen mies lähti hakemaan Kuopiosta tulleita poikia juna-asemalta Helsigistä ja appivanhemmat lähtivät viemään korjaustarpeita motarin varteen. Pelästyin hitosti. Tönttöjäkin tapaus oli säväyttänyt siinä määrin, että yö oli tosi levoton, vaikka he yleensä nukkuvat kuin tukit. 

Niin väsyneitä ei kuitenkaan aamulla oltu, etteikö oltais jaksettu lähteä Mammuttimarkkinoille. Himppu iloitsi siitä, että Pötin vanha Marimekon huppari on hänelle viimein "sopiva". Lainausmerkit, sillä vielä pitäisi 15 senttiä kasvaa, että se olisi oikeasti sopivan kokoinen. Mutta hän on odottanut leijonahupparin käyttämistä niin kovasti, että hellyin nyt antamaan sen kumminkin. Mammuttireissu oli menestys. Löytyi wc-paperia, talouspaperia, vaippoja ja ainekset tämän illan päivälliseen. Kruununa WWF.n heijastimet syystakkeihin. Haaveilen eväsretkestä Suomenlinnaan. Ehkä lähdenkin joku päivä tönttöjen kera, kun säitäkin tuntuu riittävän. Syksyllä Suomenliina on parhaimmillaan.