Kevätsiivous

Viime kesänä rakennettu leikkimökki on selvinnyt ensimmäisestä talvestaan moitteettomasti. Katto ei vuotanut ja laminaattilattiakin pysyi paikallaan. Alunperin vähän jännitin alkaako lattia kupristella, mutta toistaiseksi kaikki näyttää olevan hyvin. 

Moni asia jäi kesken. Oven sisäpuoli on maalattu vain kertaalleen, vaikka muu ulkomaali on sudittu kolmeen kertaan. Lisäksi ovenkarmit odottavat valkoista maalia. Leikkimökki oli koko perheen yhteinen rakennusprojekti. Onni vastasi ikkunakarmien ja -ristikoiden maalauksesta ja innostuksissaan kiinnitti ne paikalleen ennen kuin kukaan ehti sanoa, että ristikot olisi pitänyt maalata molemmin puolin. Näky on siis mökin sisältä katsona melko roisoinen. Onnia itseään moka harmitti vietävästi ja hän onkin pitkin talvea muistuttanut, että hän kyllä maalaa ne uudelleen tulevana kesänä. 

Leikkimökkiin oli kenkien mukana kulkeunut kohtuullisen paljon rapaa ja lehtiä. Tänään siivosimme paikat kevätkuntoon. Tekstiilejä en uskalla mökkiin vielä viedä, kun on niin kosteaa. Homepilkut ovat siitä tuskallisia, ettei niitä saa millään pois. Ostin Cobellosta pari leikkibasilikaa mökin pöydälle. Niitä varten pitäisi hankkia vielä pikkuruiset ruukut, joita muistan nähneeni ainakin Plantagenissa. Muoviset tai emaliset olisivat parhaat, koska ne eivät leikkien lomassa hajoa niin helposti.

Omppukori

Nyt on se aika, jolloin kauppakassini täyttyvät hedelmistä. Energiaa tarvitaan selvästi enemmän kuin kesällä. Pojat tankkaavat omenoita, mandariineja ja appelsiineja koulutöitä tehdessään. Appelsiinin kuorimisesta jää keltaiset tahrat vihkoihin. Aloin arjen piristykseksi etsimään ohjeita pääsiäiskoristeisiin, sellaisiin, joita voisi tehdä lasten kanssa yhdessä. Kivoja ideoita on paljon, varsinkin Pinterest, tuo internetin aarreaitta tarjoaa satoja ideoita. Ajattelin tuunata pikku-ukoille virpomiskorit noista meidän hedelmäkoreista. Pienellä koristelulla niistä saa söpöt. Tänä vuonna vauvakin lähtee virpomisretkelle.

Ai niin ja sympatiasairas tuli nyt sitten oikeasti kipeäksi. Pieni Purre-parka. Rauhalassa leijailee inkiväärin ja sitruunan tuoksu. Taistelen flunssaa vastaan jo ennalta, jos se ei sitten iskisikään.

Luminen juhlapäivä

Itsenäisyyspäivä aukesi valkeana. Kuinka nätiltä kaikki näyttääkään lumisateessa. Olin ystäväni Tuulan kanssa keskiviikkona Espoossa, Cobellon asiakasillassa ja ostin sieltä kotiin muutaman kynttilän ja kuusenkoristeen. Tein niistä pienen asetelman ruokapöydälle. Tämä systeemi toimii muuten kissaperheesä tosi hyvin. Viime vuonna meidän Kaneli kaatoi koko kuusen palloja tavoitellessaan ja särki tosi monta koristetta, joita olin säilönyt vuosikausia. Tarjottimella lepäävät pallot ja kävyt eivät tunnu kiinnostavan sitä pätkääkään. 

Keittiön ikkunalla odottaa kaksi kynttilää, kun kello on kuusi sytytämme ne lasten kanssa. Rauhalan väki toivottaa kaikille ihanaa itsenäisyyspäivää!

Ensilumi ja makuuhuone

Ensilumi on satanut. Ihanaa. Purre oli aivan ihmessään. Kokeili paljaalla kädellä maata ja alkoi sen jälkeen paniikissa huiskia sitä kättä puhtaaksi. Ei taida muistaa viime talvesta mitään. Tänään mies asensi makuuhuoneen lamput paikalleen ja ai että kun olen onnellinen. Lamput ovat siis roikkuneet tuossa kyllä jo vuoden, mutta erilaisten piuhaviritelmien sävyttäminä. Nyt kaikki johdot vedettiin uudelleen ja koteloitiin. Ooh happy wife, happy life. Aiomme uusia makuuhuoneen takaseinän tapetin. Se ei oikeasti ollut remonttilistassa ollenkaan, mutta löydettiin vahingossa niin kiva, että se on pakko toteuttaa. Joskus.
Tuossa sivuseinässä, minun yöpöytäni vieressä on sellainen puolen metrin pätkä, jossa on 17 ruuvireikää erivärisine tutteineen. Olen suunnitellut sen peittämiseksi vaikka mitä, mutta luulen, että tänään keksin hyvän idean. Makustelen sitä vähän vielä. Laukkuhyllykkö on matkalla eteiseen, kunhan siellä saadaan hommat kuntoon. En siis ajattele, että laukkuja on kätevä säilyttää makuuhuoneessa. Meillä on usein vieraita ja silloin ylimääräiset istuimet ovat tarpeen. Olen ratkaissu säilytysongelman siten, että meidän yöpöydät ovat itseasiassa metallijakkaroita. Ne voi helposti napata käyttöön, kun tarvitsee. Ostimme myös makuuhuoneen kaappien piillottamiseksi peiliovet kierrätyskeskuksesta kolme vuotta sitten. Ne odottavat varastossa asentajaansa, että joskus tästä tulee kuitenkin varmaan ihan kiva. Ja oman näköinen. Tulen kuitenkin aina hyvälle mielelle, kun virittelen sängylle Tine K:n päiväpeittoa. Se on juuri sellainen, kuin olin haaveillut.

Kranssi

Meillä oli pieni kranssigate. Haaveilin jo viime vuonna kranssista, joka olisi sellainen, että sitä voisi tuunailla vuodenaikojen ja pyhien mukaan. Havuja talvella, tonttuja jouluna, lehtiä syksyllä, tipuja pääsiäisenä, kukkia juhannuksena ja niin edelleen. Intoilin tästä miehelle, joka ei mielestäni kiinnostunut asiasta yhtään. Tai ainakaan riittävän näkyvästi. Loukkaannuin. Tietysti. No, eilen matkalla futismatsiin hän viimein karautti Cobellon pihaan ja kävimme yhdessä valitsemassa sopivan "ovikranssin" Rauhalaan. Täytyy sanoa, että aika miehekkään kokoinen tuli. Miehen kommentti; ei mitään piiperrystä semmonen näyttävä, todella kulminoituu tässä. Itselleni mieluisin olisi ollut puolet pienempi, mutta hienohan se on. Varsinkin illalla, kun ulkovalo valaisee sen. Huomatkaa linssiluteet ikkunassa. Portaat valtataan harmaaksi ensi keväänä. En malttaisi odottaa. Kaiteetkin puuttuu vielä.