Näytetään tekstit, joissa on tunniste sisustus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste sisustus. Näytä kaikki tekstit
keskiviikko 6. marraskuuta 2013
Liitutauluovi
Kun asuin 2000-luvun alkupuolella Pötin kanssa kaksin rivitaloasunnossa, hänen huoneessaan oli aika kasarit vaatekaapinovet ja mietin mitä niille tekisin. Päädyin maalaamaan ovet liitutaulumaalilla, joka silloin liki kymmenen vuotta sitten, oli tosi uutta. Olin tuunaukseeni kuitenkin niin tyytyväinen, että päätin toteuttaa saman asian töntteröiden vaatehuoneenoveen. Koululaiset piirtelivät vähintään yhtä innostuneina, kuin oven varsinaiset omistajatkin. Himppu hihkui vauvan taiteilua seuratessaan: "Kato äiti, vauva piirsi madon."
tiistai 5. marraskuuta 2013
Muistitaulu
Olen tänä syksynä tehnyt mielettömiä löytöjä mitä sisustamiseen tulee. Yleensä en löydä mitään, tai kun löydän se on joko mielettömän kallista tai muuten vaikeasti hankittavissa. Kirjoitin aikaisemmin, että makuuhuoneessamme on seinäpätkä, jossa on riemunkirjavia proppuja pienellä alueella miljoona. Nyt olen löytänyt juuri sen oikean jutun millä saan ne piiloon. Gauharin muistitaulu on juuri niin nätti, kuin olin kuvitellut. Harmaassa pellavakankaassa on täydellinen sävy, valkoiset nauhat ja hopeiset niitit viimeistelevät ajattoman kokonaisuuden. Voi kun malttaisin pitää taulun suht tyhjänä. Voin oikein kuvitella, kuinka alan hamstraamaan siihen vaikka mitä lippuja ja lappuja, buu jo valmiiksi. Mutta toisaalta, sittenhän se on tarkoituksensa mukaisessa käytössä. Laitan enemmän kuvia kun saan ripustettua seinälle. Gauharin muistitauluja on kahta kokoa, mutta he tekevät myös tilauksesta mittojen mukaan. Kangas- ja nauhavärejä on useita ja niittivaihtoehtojakin pari. Käykää tutustumassa!
maanantai 4. marraskuuta 2013
Lastenhuoneen päiväpeitteet
Muistatteko, kun kerroin, että meidän perheessä olisi kaikki sängyt petaamatta, jos Ava roomin päiväpeitteitä ei olisi keksitty! Jos missasit Ava room postauksen viime kesänä, voit lukea sen täältä. Perjantaina posti toi kauan odotetun paketin, jossa oli pikkuisten sänkyjen uudet päiväpeitteet ja voi, kuinka kauniit ne on! Kuosi on Marimekon Juhlaraita. Kuvia varten Himppu petasi molemmat sängyt. Oikein testasin häntä. Kertoo siis siitä, että helppo vetoketjusysteemi toimii pienilläkin lapsilla, isommista laiskimuksista puhumattakaan. Minusta on ihanaa, että petivaatteet säilyvät puhtaana, kun kissat eivät loikoile niissä pitkin päivää, eikä pienten sukkien hiekat kulkeudu lakanoihin. Alla voi myös olla millaiset pussilakanat vaan, eikä tarvitse huolestua niihen sopivuudesta huoneen kokonaisilmeeseen. Onnellinen minä.
perjantai 25. lokakuuta 2013
Rautakauppa Rane ja Postimies Pate
Perjantai-iltana olen onnesta soikeana. Lähdimme alkuillasta
kaupoille. Mukanani oli seuraavanlainen lista: Pakkausteippi,
liitutaulumaali, veneköyttä 3 metriä, voimapaperia, sushit. Ajoimme ensin
RTV:hen, jonka valikoima on ainakin tapettien osalta ehdoton suosikkini. Kysyin
liitutaulumaalia ja minulle kerrottiin, että Tikkurilan koulutaulumaali on
ainoa mitä heiltä saa ja sitä myydään vain litran pöntöissä hintaan 35 euroa.
Jep. Ajattelin maalata yhden oven, en koko huonetta ja hinta tuntui
järjettömältä. Jäi ostamatta. Seuraavaksi kysyin voimapaperia. Löytyy! 124
metrin rulla hintaan 50 euroa. Suuni loksahti auki. Että 124 metriä, siis noin
100 metriä liikaa ja kaupanpäälle valtava rulla, joka ei mahdu mihinkään. Jäi
ostamatta. Veneköyttäkään ei ollut, maksoin pakkausteipin ja poistuin.
Matkalla
kohti susheja pysähdyimme Bauhausissa. Mies tarvitsi halogeenin. Kävelin
ympäriinsä. Venetarvikkeita, ja mitä silmäni näkevätkään! Bauhausissa on
valtava määrä erilaisia veneköysiä ja niiden katkaisemiseen kätevä aparaatti.
Mittaat metrimäärän ja maksat. Jes! Tästä rohkaistuneena kävelin maaliosastolle
ja löysin liitutaulumaalia 2,5 desin purnukassa. Olin niin innoissani, että
tartuin ohi kävelleeseen myyjään ja kysyin varovasti, että millaisissa
erissä teiltä saa ostaa voimapaperia. Vaihtoehtoja oli kaksi, 100 neliön tai 30
neliön rullissa. JIPPII! Illan kruunasi postissa tupsahtaneet Dakota-kengät, jotka olivat paitsi superedullinen löytö myös juuri sopivan kokoiset. Voisin kirjoittaa romaanin siitä, kuinka monet väärän kokoiset kengät olen verkosta ostanut, vaikka minulla on kaikilla standardeilla tasan koon 38 jalka. Onneksi joka paikassa on nykyään maksuton palautus. Iltapalaksi oli siis sushia. Naurettiin, kun Himppu söi seitsemän ja Pötti kahdeksan palaa. Ikäeroa kahdeksan vuotta. Viikonloppu on juhlaa täynnä ja lahjat odottavat rivissä ikkunan edessä. Mutta ennen bileitä leikin vielä Postimies Patea ja jaan 300 kananmunaa omille omistajilleen. Ihanaa perjantaita!
Jouluhaksahdus
Nyt saattoi käydä niin, että kihlajaislahjaan täydennystä hakiessani haksahdin pikkusen jouluosastolle. Pois lähtiessäni hain vielä Blossa-pullon. Oj, Strålande Jul. Mutta ei hätää mallailin tyynyä vaan vähän ja nostin sitten kaappiin. Ja kävin pari kertaa kurkkaamassa vielä. Olen änkenyt kaikki jouluhärpäkkeet samaan kaappiin, joten niiden luona vieraileminen ja hetken fiilistely arjen keskellä käy helposti. Ai niin huomaako kuvista, että pyysin eilen Pöttiä imuroimaan eteisen? Huokaus.
lauantai 19. lokakuuta 2013
Musta hyllykkö
Lastenhuoneessa on uusi musta hyllykkö. Sijoitin sen jo olemassa olleen Marimekon Polku-naulakon päälle. Polun Himppu on saanut aikanaan ristiäislahjaksi. Ovellisissa lokeroissa säilyy visusti neuvolakortit ja muut hukattavat, joita yleensä etsitään koko perheen voimin. Tykkään pellin kolhiintuneesta pinnasta ja ruiskumaalauksesta. Lastenhuoneeseen on ensi kuussa tulossa laminaatti muovimatto-hirvityksen tilalle. Jippii!
torstai 6. kesäkuuta 2013
Hallittu kaaos

Rauhalasta löytyy yhdeksän valkoista Ristomatti Ratian Saaristokirstua. Olohuoneen seinustalla niitä on rivissä neljä ja makkareissa loput. Arkkuja on kahdenlaisia; sellaisia jotka aukeavat päältä ja ovat yhtä isoa tilaa sisältä ja sellaisia, jotka aukeavat edestä ja niissä on hylly. Olohuoneen edestä aukeaviin arkkuihin on piilotettu kaikki elektroniikka; stereot, dvd-soitin, x-box. Kaksi päältä aukeavaa toimivat leluille ja muulle sälälle loistavasti. Kansi auki ja olohuone on hetkessä tikissä. Himpun mielestä siivoaminen on hauskaa. Hän on siinä lajissa perheemme kultamitalisti.
Riittävät kaappitilat toimivine sisuksineen on arjen pelastaja. Jos kamat saa ovien taakse on yleisilme siisti, vaikka kaappiin olisi tungettu 11 pipoa ja kahdeksan paria futiskenkiä samaan lokeroon.
Lapsilla on aamuisin kaksi hommaa, jokainen petaa sänkynsä ja avaa oman huoneen verhot. Kaikissa lasten sängyissä on AVA roomin vetskarilla suljettavat päiväpeitteet. Ne on niin kätevät, että jopa 2-vuotias vetää sängyn itse siistiksi. Ylemmässä kuvassa on Himpun sänky. Purren sängyssä oleva peite on Marimekon Pirput-Parput -kankaasta, samanlainen on meillä myös leikkimökissä. Ainut huone, jossa meillä ei vielä peitettä ole on meidän makkari. Haaveilen siitä joka aamu, kun riuhdon päiväpeittoamme kohdilleen.
Koululaiset ovat valinneet peitteidensä värit itse. Sängyn aluset kannattaa ottaa hyötykäyttöön, lasten sänkyjen alla on mielettömän suuret vetolaatikot, johon mahtuu armeijallinen tavaraa.
torstai 30. toukokuuta 2013
Avaruus
Viime kesänä hankimme kuopuksen ristiäisiä varten pihallemme katoksen. Sen alla oli tarkoitus pikkumiehen saada nimi, mutta sääennusteen luvatessa 87% varmuudella sadetta siirsin pettyneenä juhlat sisätiloihin anoppilaan. Ei varmaankaan tarvitse mainita, että ei sitten satanutkaan. Täysin turha hankinta ei kuitenkaan ole ollut. Varmistimme jo ostovaiheessa, että se istuu omituisen muotoiselle terassillemmekin ihan hyvin. Meillä paistaa tälle puolelle todella kuumasti iltapäivällä, yleensä juuri siihen aikaan kun syödään. Tänään kannettiin katoksen alle ruokapöytä ja tuolit sisältä. Varsinaiset puutarhakalusteet siirrettiin nurmialueille.
Voi, kun meillä olisi aina näin avaraa! Ruokailuryhmän poistuminen jätti valtavan leikkitilan olohuoneeseen. Pojat päristelivät mopoilla ja autoilla. Juoksentelivat riehaantuneina.
Illalla olin mieheni kummitytön kanssa Antti Tuiskun keikalla. Tyttöjen hurmiota oli hauska seurata. Muistui mieleen lapsuuden omat idolit ja se fanittaminen. Vieressä myhäillyt konserttiseurani huokaisi ihastuneena: "Näitkö se osotti ihan selvästi mua äsken..." Koko kesä taisi pelastua siinä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)









