Jossain aamupuuron ja lounaan välillä on minun suosikki hetkeni. Silloin pienet pojat syövät emalikupista viinirypäleitä ja basilikanlehtiä. Pensasmustikoita tai omenaviipaleita ja minä luen lehtiä. Silloin, kun minulla oli vastasyntynyt ja kymmenkuinen kaipasin ehkä eniten lehtien lukemista. Kasasin lukematta jääneitä numeroita isoiksi röykkiöiksi makuuhuoneeseen. Ikisuosikkejani ovat ruotsalainen Mama ja Deko.
Olen opetellut ottamaan tällaisia pieniä hetkiä itselleni. Ukkelit mussuttavat rypäleitä ja naureskelevat keskenään. Kiireetön hetki kaiken hössän keskellä. Haaveilen lepotuolista, jossa voisin löllötellä. Paremman puutteessa auringon lämmittämä terassi käy ihan hyvin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti