Varaslähtö Isänpäivään

Isänpäivän aamiainen nautittiin pitkän kaavan mukaan Rauhalassa jo tänään lauantaina, koska huomenna pojilla on jalkapallo-otteluita jo aamuvarhaisella. Kiitos sinulle, joka asettelet matseja mielelläsi kaikkiin mahdollisiin juhlapyhiin. Aika monet isänpäivät, äitienpäivät, itsenäisyyspäivät ja pääsiäiset olen viettänyt jalkapallokentällä. Tässä tapauksessa se ei kuitenkaan itse juhlakalua haittaa, onhan mieheni jo ennen naimisiinmenoamme joskus muistuttanut minua, että meidän elämässä ykkösenä on jalkapallo ja kaikki muu tuleen sen jälkeen. Jep. Täytyy sanoa, että arjessa tämä lupaus kyllä toteutuu hyvin tehokkaasti.

Tarjosin voileipiä kylmäsavulohi-jokiraputäytteellä sekä poro-chiligouda täytteellä. Lisäksi oli paistettua pekonia, kananmunaa ja makulihan juustocaponen ja noitapilli -nakkeja. Jogurttia, itse tehtyä mysliä, mehua, kahvia ja skumppaa. Istuimme pöydän ääressä reilusti yli pari tuntia. Aamiaisen kruunasi ystäväni Millan tekemä kinuskikakku. Mieheni avasi myös Pötin jättämän lahjan ja sille naurettiinkin koko aamupäivä. Hän oli omintakeiseen tyyliinsä satsannut isänpäivämuistiaiseen ostamalla kioskilta yhden rivin lottoa. Kortissa vaaditaan kuitenkin maksamaan puolet mahdollisesta voitosta lahjanantajalle ja otetaan kantaa lahjanantajan ja lahjansaajan väliseen ikäeroon. Sankari nauroi vedet silmissä. Huvittava lapsi!

Kun kysyin häneltä kortin nähdessäni, että eikö mitään iloisempaa löytynyt, hän vastasi: -Mä kelasin just tsoukkina ottaa ton elämäänkyllästyneen ja sit heitin viel pientä piikittelyy siihen. Ensin aattelin, et jos ois löytyny joku vielä surkeempi joku et Tervetuloa Keravalle tai että vitsi joku Onnea 70-vuotiaalle. Et tavallaan ei ois liittyny mitenkään ees aiheeseen. Mut toi oli sit must just hyvä. Siinä kiteytyy mun innostus tämmösiin juhlapyhiin. Mut toivotaan et se voittaa, ni saan takas sen kolme euroo mikä mulla tähän nyt tärväänty.