Rauhalan pihatien alussa on vanha lihatiinu, jonka viime kesänä tuunasin kukkalaatikoksi. Äitini hankki tiinun alunperin mökilleen paljuksi, mutta se ei pitänyt vettä. Niimpä se ilmaantui ennakkoperintönä meidän pihaan. Aamulla kun heiluin tönttöjen kanssa pihalla maalasin siihen vielä peuran ja Rauhalan rakennusvuoden. Käytin maalipurkin pohjan, joka oli kai Remontti ässää. Valitsin sisämaalin, kun toivon, että maalipinta kuluisi vanhan näköiseksi. Saa nähdä onko siitä mitään jäljellä kun kevät taas koittaa, mutta ainahan sen voi tehdä uudestaan.
Iltapäivällä vierailimme Himpun ja Pötin kanssa naapurikylän LähiTapiola Sport centerissä, jossa oli Uudenmaan rotukissanyhdistyksen näyttely. Himppu oli liekeissä. Varsinkin Karvisen näköinen viimeisessä kuvassa näkyvä katti jäi hänen mieleensä. Seitsemän euroa maksoi kolmen henkilön pääsiliput yhteensä. Halpaa huvia! Himpulle ei käynnin perimmäinen tarkoitus kuitenkaan ihan auennut. Kotimatkalla hän totesi: "Emmo ei ostanu mitään sieltä kissakaupasta."
Aitoa elämäänkyllästymistä alimman kuvan persialaisella.
VastaaPoistahahahhahahahah! Niimpä.
Poista