Tämä viikko on mennyt ihan Pelastusarmeijalle, olen juossut kuin heikkopäinen. On ollut sellaista tosi hauskaa hommaa kuten verovirastossa käymistä. Maailman tylsintä. Ilmatkin on olleet ihan soosia. Kuravaatteet kaivettu naftaliinista. Piha huutaa saksia. Tänään mummu toi ison padallisen kasvispataa. Se on niin hyvää, että vauvatkin ottivat kaksi kertaa lisää. Juju on paitsi ihanissa kasviksissa, porkkanassa, lantussa, perunassa, kesäkurpitsassa...myös anopin leivinuunissa, jossa pata muhii nelisen tuntia. Piimää ruokajuomaksi. Nam.
Eilen olin elämäni toisilla kynttiläkutsuilla. Oli hauskaa, tuskin maltan odottaa inkiväärikurpitsa-tuoksukynttilän saapumista Rauhalaan. Kynttilät on parasta syksyssä. Pää oli kotimatkalla kaikista tuoksunäytteistä sekaisin. Täällä pakataan jo autoa ja kohta suunnataan poikien futismatsiin. Luotan siihen, että ei sada ja jätän sontsan kotiin. Otan optimistisesti itselleni lehden mukaan. Poikien lämmittely kestää reilun puolituntia, siinä ehtii selata yhden aikakauslehden. Kodin muutostyöt etenevät tahmeasti. Puren hammasta. Olen pirun huono odottelemaan. Päivän kivoin juttu: pikkuveljeni soitti ja ilmoitti tulevansa huomenna kylään. Pötti riemastui ikihyviksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti