Yöllisiä pihahommia

Kello 22.30 juoksentelen talon edessä yöpaidassa ja saunan jäljiltä märissä hiuksissa. Istuttelen uusia kartiotuijiani rottinkikoreihin. Töntöt nukkuvat jo sikeästi. Olen jotenkin vaivihkaa innostunut syksystä. Sisäänkäynnin saaminen tähän vaiheeseen ennen talvea tuntuu ihanalta. En malttaisi odottaa portaiden valttaamista harmaiksi, mutta keväällä sitten. Hain äsken miehen sisältä rapuille istumaan. Ajattelin, että  juodaan iltateet ulkona, mutta mitä vielä. Vilukissa paineli sisälle. Se siitä syysillan romantiikasta. Kostoksi aion keskittyä loppuillan Gilmoren tyttöjen katsomiseen. Joka syksy haluan nähdä uudelleen maagisen Stars Hollow´n ja ihanat asukkaat. Kranssin alla on loistava paikka kurpitsalyhdylle. Pötti ilmoittautui vapaaehtoiseksi kaiverrusmestariksi. Talkoohenki kielii säälistä. Viime vuonna leikkasin itselleni kaksi niin syvää haavaa, että koko perhe juoksi ihmettelemässä verentuloa. Himppu itki hysteerisesti ja minä yritin paniikissa huuhtoa punaiseksi värjäytynyttä kurpitsaa. Pyhäinpäivän hartaus oli käsin kosketeltavaa.